Undervisningsbeskrivelse
Stamoplysninger til brug ved prøver til gymnasiale uddannelser
|
Termin(er)
|
2022/23 - 2024/25
|
|
Institution
|
GUX Nuuk
|
|
Fag og niveau
|
Grønlandsk A
|
|
Lærer(e)
|
Marie-Lise Holm
|
|
Hold
|
2022 GL/Q (1Q GL, 2QR GL, 3QR GL)
|
Oversigt over gennemførte undervisningsforløb
Beskrivelse af de enkelte undervisningsforløb (1 skema for hvert forløb)
|
Titel
1
|
Suussutsit assigiinngitsut ilisaritinneri
Genre-t assigiinngitsut
Siunertaq:
Suussutsit piviusut piviusuunngitsullu aallartissutiginerini ilassutitut misissueqqissaarinermi, isumasiuinermilu sakkussat tunngaviusut ilisaritinneqassapput, taassumap ataani oqaluttuareqqiineq, inuttanik ilisarititsineq, avatangiisit, sammisaq, sannaa, oqaatsit sunniiniutit, oqariartuut naatsulullalerinermi ilisaritinneqassallutik.
Siunertaq:
Suussutsit piviusut piviusuunngitsullu aallartissutiginerini ilassutitut misissueqqissaarinermi, isumasiuinermilu sakkussat tunngaviusut ilisaritinneqassapput, taassumap ataani oqaluttuareqqiineq, inuttanik ilisarititsineq, avatangiisit, sammisaq, sannaa, oqaatsit sunniiniutit, oqariartuut naatsulullalerinermi ilisaritinneqassallutik:
Uani forløbimi piffissaq ilisareqatigiinnissatsinnut, takorluukkagut, suleriusissat kalaallisoornermi, kalaallisoornermilu maleruagassat ilisaritinneqassapput.
Suussutsit (genrer) ilisaritinneqassapput.
Takorluukkiat takorluukkiaanngitsullu ilisaritinneqassapput.
Oqaluttuartaatsit (epik), sagprosa, taallat, naatsukullaliat aallarnisaatitut iserfigissavagut. Misissueqqissaarinermi, isumasiuinermi tunngaviusumik ilisimasassat iserfigissavagut. Eqikkaaneq, inuttanik ilisarititsineq, avatangiisinik ilisaritisineq, sammisaq, oqariartuut, oqaluttualiani (epik) misissueqqissarneq, sannaa (komposition), oqaatsit sunniiniutit, oqaluttuartaatsit assigiinngitsut, saqqummeeriaatsit (fremstillingsformer), oqaatsit sunniiniutit assigiinngitsut, assilianngortitsinerit ilinniartitsissutigineqassallutittaaq.
Najoqqutarineqartut:
Eva Møller Thomassen, Jan Bæk: Kalaallisut aamma dansk (IIN 2012):
Qup. 10-12, qup. 40-48, 57-65
Kopiit nammineq sanaakka
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
4,00 moduler
Dækker over:
4 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
2
|
Tunngaviusumik taaguutit (naatsukullalerineq)
Siunertaq:
Oqaluttuarpalaartut il.il aallartissutigalugu misissueqgissaarinermi sakkussat tunngaviusut aallartissavagut, taakkua, misissueqqissaarisinnaalernissamut suussutsinik ilisarsisinnaalernissaat aamma siunertaalluni.
Naatsukullaat inuusuttut namminneq assersuusiorfigikannersinnaanerusaat aallavigineqarput. Inuit, avatangiisit, piffissaq, ingerlarnga, oqaatsit, sammisaq il.il tassani qitiutinneqarputtaaq, eqqartuisinneqartarlutillu. Uani qitiutitaq tassaavoq misissueqqissaarisinnaalernissaminnut sakkussat pingaarnerit atorsinnaaleriartuaassagaat suleriutsit assigiinngitsut aallaavigalugit, qitiutinneqarlunittaaq ilaatigut tikillatsiarneqartarluni atuakkialerinermi misigissusilerineq, sammisat aallaavigineqartut pineqartunut akkissugassaqqimmata, aammattaaq atuakkiani misigissusilerinerup iserfigiartuaarnissaa siunertaalluni.
Najoqqutarineqartut:
Anda Poulsen, Asanninnermik tunigiuk (Atuakkiorfik 1990)
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
22,00 moduler
Dækker over:
22 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
3
|
Retorik/ argumentation
Siunertaq:
Oqalugiaatinik allassagaanni naleraliornissaq, tunaartassiornissarlu pisariaqartarmat aallartippallaannginnerini oqalugiarnerup iluani suussutsit (genre) assigiinngitsut atuartitsissutigineqarput.
Oqalugiusiorniaraanni aallaaviusartoq aalisakkatut ilusilik aallaavigissammassuk nassuaatigineqarpoq, aammattaarlu allaaserinninnerni allani atorneqarsinnaanera eqqaasitsissutigineqaqqilluni.
Naggataatigut namminneq oqalugiaatiliorput, saqqummiussisaqattaarlutillu. Imminnut takuniassammata immiunneqarput, nalilersorpaallu marlukkaarlutik imarisaa, timillu pissusaa.
Argumentationsanalyse+ retoriske grundbegreber tikikkiartuaarneqassapput tunngaviusumik ilisimasassat saaffiginneriutsit (appelformer) qiteralugit. Oqalugiaatit assigiinngitsut misissuataassavagut, tiguaaniutillu oqariartuutsip apuunniarnissaanut qanoq sunniuteqarnersut misissuataassallugittaaq.
Tunngavilersuinermi oqaaserisaq (påstand) tunngavik (belæg) patsit (hjemmel), najoqqutarineqartuni sumi inissisimaneri sammineqassapput,
Retorisk analysemilu qitiutinneqassallutik:
- Saaffiginneriutsit (logos, patos, etos)
- Oqaatsit sunniiniutit: Assiliannguineq, uteqqiinerit (anafor, epifor il.il)
- Retoriske situation (pisut aallaavigalugit qanoq iliuuseqarneq)
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
16,00 moduler
Dækker over:
14 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
4
|
Kulturikkut ilisarnaatit, nunarsuarmioqataanerlu
Siunertaq:
1970-ikkunniit ullumikkumut (2023) piffissalersuilluni atuartitsinermut atatillugu pingaarnertut ilinniartut takusinnaalissavaat Kalaallit Nunaanni nunarsuarmut siaruarneq (globalisering) qanoq allagaateqarnikkut saqqummersinneqartarnersoq. Tassani pingaarnertut assigiinngitsutigut ineriartornerit ilutigalugit inuiaqatigiit anguniagaat (nation building & branding) ukkatarineqassapput. Misissuinermi suleriutsit ukkatarineqartussat saniatigut erseqqissaaneq (redegørelse), misissueqqissaarineq, naliliinerlu sammineqassapput, kulturikkullu ilisarnaatit atuuffii.
Imarisaa: 1970-ikkunnit ullumikkumut inooriaatsikkut, teknologikkut piorsarsimassutsillu iluani ineriartornerit nunarsuarmi pissutsit ilutigalugit ineriartupiloorsimapput. Piffisami1970-ikkunni inuiaqatigiit kinaassutsimut kalaaliussutsimullu tunngasunik apeqqutinik ukkataqaleruttorput, oqariartuutillu tamakkuttaaq atuakkiornikkut, taalliornikkut eqqumiitsuliornikkullu oqaatigineqarlutik saqqummiunneqartarput. Piffissami tassani inuiaqatigiit ilaatigut piorsarsimassutsimi ilisarnaatit (kulturelle symboler) kinaassutsimik nunaminnillu ineriartortitsinerminni sakkussatut aallerfigikkajuttarpaat. Piffissamittaaq namminersornerunerup nalaani (2009) periuseq tamanna inuiaqatigiinni annertuumik atugaaqqilerpoq, inuiaqatigiittut ataatsimut anguniagaqalernerup nalaani. Ullumikkulli inuiaqatigiinni inissisimaneq qiviassagutsigu sumut killissimavugut?
Kinaassutsimik, inuiannik nunamilluuunniit ineriartortitsiniarnermi piorsarsimassutsikkut ilisarnaatit suli atorfissaqartippagut?
-Konnotation
-Denotation
-Intertekstualitet
-Assilissanik misissueqqissaarineq
Najoqqutarineqartut:
Powerpoint (nunarsuarsuarmioqataanermut aqqut)
-AG 7. sept 2016
-AG 9. jan 2019: Inuit kakiortinneri pinnersaatitut
-AG 23. jan 2019: Nunatta kiinaa nutaaq
-Natasha Pedersen Instagram
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
12,00 moduler
Dækker over:
14 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
5
|
Homo sapienne (værk 2) Køn & seksualitet
Piffissalersuilluni atuartitsineq, sammisaq: 1990-2015: (Uanga – inuttut ataasiakkaatut misigissutsit saqqummiussorneri – nassuerutiginninnerit).
Sammisami uani atuakkialerinerup iluani pingaarnertut siunertaavoq "Homo Sapienne", Niviaq Korneliussen-mit atuakkiaasoq, piffissalersuilluni atuartitsinerup ataani "nassuerutiginninnerit" suiaassutsinullu tunngasut uninngaannanngittuuneri qitiutinneqarlutik misissoqqissaarneqarsinnaalernissaat-, ilaatigut atuarusulersitsineq piffissamilu pineqartumi inuiaqatigiinni oqallisaasut "kønsmæssige diversitet" iserfiginissaat, annermik qiteralugit inuttaasut tallimaasut suiaassusaasa eqqartorneqarneri ineriartornerilu aallaaviussallutik. Taassumattaaq malitsigisaannik suiaassutsimut tunngasut oqaloqatigiissutigisinnaalernissaasa nukittorsarnissaat, misissoqqissaarsinnaalernissaallu siammasissumik, inuiaqatigiinnilu ileqqut suiaassutsinut tunngasut allanngoriartorneri qitiussapputtaaq
Misissueqqissaarinermi sakkussanik tunioraaneq, isumasiuineq, eqqartuineq, naleqqiussisinnaanerlu sammiviit assigiinngitsut aallaavigalugit atuartitsineq immersorneqassaaq uku qiteralugit:
- Inuttanik ilisarititsineq (kønskarakterer)
- Oqaatsit sunniiniutit (assilianngortitsinerit il.il)
- Oqaluttuartaatsit
- Sannaa
- Oqaluttuartup inissisimaneri
Sammisap ataanni "Køn & sexualitet"-mut tunngasut teoriit ataani allassimasut nassuiaatigineqaqqaassapput aallartissutitut, annerusumik siunertaalluni suiaassutsimut tunngasut assigiinngissutsit iserfiginissaat, taakkuussammata aamma atuakkiap "ammartersinnaannissaannut" isumasiorsinnaannissaannullu sakkussat.
Uani teorimi qitiutinneqassaaq suiaassutsit allanngoriartorsinnaanneri- taannalu aallaavigalugu atuakkiami inuttaasut assigiinngitsit misilittarneqassallutik.
Najoqqutassat:
https://www.gomentor.dk/artikler/Kon-og-seksualitet
Judith Butler, "Gender trouble" (1990) s. 34, s. 66 (PPTX)
Niviaq Korneliussen, Homo Sapienne (2014), forlaget milik publishing
Annerusumik eqimattakkaarneq, matrix, dialogbaseret atuartitseriutsitut atorneqarput
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
18,00 moduler
Dækker over:
22 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
6
|
Tusagassiutilerineq (medie analyse)
Siunertaq:
Anguniakkat:
Ilikkagassatut pilersaarutip siunertaa, ineriartuaartitsineq.
Nutaarsiassanik assigiinngitsunik misissueqqissaarisinnaanngorneq naqitatigut, nittartakkatigut, aalasutigullu.
Periaatsinik assigiinngitsunik patajaatsumik assigiinngisitaartumillu atuisinnaanngorneq, nassuiaasersuineq, nalilersuisinnaanngorneq, tunngavilersuineq, naleqqiussisinnaalernerlu (perspektivering). Tusagassiortullu sammiviliisarneri assigiinngitsut (vinkling). Oqaatsit, misissueqqissaarisinnaanissaat tamakkiisumik aamma qitiutinneqarluni. saaffiginneriutsit, attaveqatigeeriutsit naqitatigut qitiutinneqassapput, taamatuttaaq
tusagassiutilerinermi naatsorsuutit tallimat.
Pingaarnertut suleriutsit:
Atuaqatigiit ataatsimut atuartinneqarneri/ eqimattakkaarluni sulineq, saqqummiussineq, oqallinnerillu.
Najoqqutarineqartut:
Charlotte Jørgensen, Merete Onsberg: Praktisk argumentation (Teknisk forlag A/S 1999:
- Tunngavilersueriaatsit (påstand, belæg, hjemmel) qup.12-13
- Saaffiginneriaatsit (logos, patos, etos) qup. 62-64
- Dokumentarprogrammer (Kirsten Drotner, Medie & kulturer, 1998 s. 283-288).
- Tusagassiuutilerinermi suussutsit (genrit) assigiinngitsut.
- Nutaarsiassiinermi pingasunik teqeqqulik
- Nutaarsiassatut naatsorsuutit tallimat
KERNESTOF:
- https://sermitsiaq.ag/kl/eqqumiitsuliortup-eqqaassutissamik-serlersaarinnissimaneq-nersualaaraa (artikel)
- https://sermitsiaq.ag/kl/musik-video-ingerlatinneqaqattaartoq-josefip-qallunaat-nunaat-kamaatigaa (artikel)
- https://sermitsiaq.ag/node/94603 (læserbrev)
- AG.1. nov 2023: Oqaaseeqqat navianartorsiortut, qup. 21 (artikel)
- https://knr.gl/da/tv/qanorooq/qanorooq-04102023 (Qanorooq)
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
12,00 moduler
Dækker over:
6 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
8
|
Attaveqatigiinneq: Oqalugiaatit
Siunertaq:
Retorik tikillatsiassavarput, tunngavilersuinermik sammisaqareernerup kingorna oqalugiaatit assigiinngitsut sammivagut attaveqatigiinnerup ataanni.
Oqalugiaatinik allassagaanni naleraliornissaq, tunaartassiornissarlu pisariaqartarmat aallartippallaannginnerini oqalugiarnerup iluani suussutsit (genre) assigiinngitsut atuartitsissutigineqarput.
Oqalugiusiorniaraanni aallaaviusartoq aalisakkatut ilusilik aallaavigissammassuk nassuaatigineqarpoq, aammattaarlu allaaserinninnerni allani atorneqarsinnaanera eqqaasitsissutigineqaqqilluni.
Naggataatigut namminneq oqalugiaatiliorput, saqqummiussisaqattaarlutillu. Imminnut takuniassammata immiunneqarput, nalilersorpaallu marlukkaarlutik imarisaa, timillu pissusaa.
Argumentationsanalyse+ retoriske grundbegreber tikikkiartuaarneqassapput tunngaviusumik ilisimasassat saaffiginneriutsit (appelformer) uteqqinneqareerpata. Oqalugiaatit assigiinngitsut misissuataassavagut, tiguaaniutillu oqariartuutsip apuunniarnissaanut qanoq sunniuteqarnersut misissuataassallugittaaq (kernestof takujuk).
Tunngavilersuinermi oqaaserisaq (påstand) tunngavik (belæg) patsit (hjemmel), najoqqutarineqartuni sumi inissisimaneri sammineqassapput. Naalakkersuisup siulittaasuata oqalugiaataa qitiusutut aallaaviussaaq.
Retorisk analysemilu qitiutinneqassallutik:
- Saaffiginneriutsit (logos, patos, etos)
- Oqaatsit sunniiniutit: Assiliannguineq, uteqqiinerit (anafor, epifor il.il)
- Retoriske situation (pisut aallaavigalugit qanoq iliuuseqarneq)
- Saqqummernerni nipip atornissaa
- Saqqummernerni timip qanoq innerata maluginiarnissaa
- Toulmins model
Najoqqutarineqartut:
https://www.youtube.com/watch?v=KC8DUdP0c4g&t=3s
https://www.youtube.com/watch?v=0i-IfRvNmvc (dronningip ukiortaami oqalugiaataa)
https://naalakkersuisut.gl/-/MEDIA/TALER/NYTAARSTALER/2021/UKIORTAAMI_OQALUGIAAT_2021.PDF
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
8,00 moduler
Dækker over:
8 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
9
|
Inuiattut eqeeriartulernecrup nalaa (1900-1930)
Siunertaq:
Inuiattut eqeernerup nalaa piffissalersuilluni atuartitsinermi sammineqarpoq (1900-1930), kalaallit kulturikkut oqaluttuarisaanerat qitiutillugu. Tassani inuiattut eqeeernerup nalaani atuakkiatigut assilissatigullu ilisarnaataasut sammineqarput.
Ilinniartut semantikkimut tunngasut ilassutitut sammivaat, oqaatsinut sunniiniutit eqqarsaatigalugit, aammattaarlu taallani assilianngortitsinerit piffissami pineqartumi nalinginnaasuusut sammineqarlutik, pingaartumik inuttut pissusiliineq, anersaaliinerlu.
Qulequttat aallartissutigaat inuiattut eqeernerup nalaata ilisaritinnerani sungiusaatitut, qanoq ussassaarutini aalasuliani Kalaallit Nunaat ilisaritinneqarnersoq, nationalromantik eqqarsaatigalugu.
Aammattaaq taallialerinerni nunatsinni inuiaassutsimi eqeeriartornerup nalaanni taallat siulliit sammineqarput qitiutinneqarlutik oqariartuutigineqartut sanilliunnissaat, soorlu ”Ilaanni unnulermat” (HL-1914) aammalu ”Nunannguarput piitsutut” (JP-) sanilliunneri, piffissami pineqartumi ersersinniarlugu kusassagaannaat kisimik taalliarineqarneq ajormata.
Eqqartorneqarputkinaassuseq (national identitet), eqqarsaatillu piffissami pineqartumi kalaallit akornanni, oqaatsinilu suut pingaartinneqarnersut.
Naggataatigut sanilliuneqarput sammisat ”Nunarput qiavoq”-mut (Maasi Pedersen, 2005), tassani takutinniarneqarluni inuiaqatigiit pingaartitaasa allanngorsimaneri, oqaatsit sunniiniutit qitiutillugittaaq.
Ilinniartut allattariarsornerminni suliassiissutit ilaattut taallani misissueqqissaarinermi tunniussaqarput, oqaatsit sunniiniutit tassani suliassiissummi qitiullutik, piffissamilu sammisami pingaqartitat suunersut.
Kernestof:
- Oqaatsinik misissueqqissaarinermi periutsit, oqaatsinillu sunniiniutinik sungiusarneq tekstanalysep iluani.
- Piffissalersuilluni atuartitsineq 1900-1930 -> 1930-1950
- Allassimasulerineq inuiattut eqeernerup nalaanni
- Assigiissutsit, assigiinngissutsillu kalaallit Nunaanni naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuassartaa eqqarsaatigalugu, aammalu sammivigalugit teoriit qallunaat annaasisutut nunasiaatilittullu, kulturikkullu pisuunnguutitut naleqqiussissutigalugit.
- Henrik Lund: Nunarput utoqqarsuanngoravit (1913)
- Jonathan Petersen: Nunannguarput piitsutut (1913)
- Avgo Lynge: Aa alummiutut erinitsattugut (1934) Kaassassuttut (1934)
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
12,00 moduler
Dækker over:
18 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
10
|
Qiiaammisaarnartut (gys)
Siunertaq:
Qiiaammisaarnartulikkersaannarmi siunertaavoq ilinniartut qiiaammisaarnartulikkersaarutit Kalaallit Nunaanni avataani lu1900-p kingorna ullumikkumut atuakkialerinerup filmilerinerullu iluani saqqummersimasunik ilisimasaqalernissaat, taamatuttaarlu piffissap taassuma iluani ersigisat sammisallu allanngoriartorneri qiiaammisaarnartulikkersaarutini piffissalersuilluni atuartitsinermik ilisimasaqalernissaat.
Qiiaammisaarnartulikkersaarutit pineqartut Kalaallit Nunaanni allaatigisatigut filmitigullu saqqummersimasunut sanilliunneqassapput:
1) Qiiaammisaarnartulikkersaarutini allaatigisat suussusaat (genrer) ilinniartunit pigiliunneqarsimassapput: Gysergenre, splattergenre og splattereffekter & Qiiaammisaarnartulikkersaarutit a) Ersinartulikkersaarutit, b) aliortualikkersaarutit, c) qivittulersaarutit
2) Piffissalersuilluni atuartitsineq (periodelæsning) 1900-minngaanniit 2019 tikillugu sammineqassapput, piffissanilu taakkunani ajortut/ersinartut allanngoriartorneri ilinniartut taakkartuivigisinnaalissavaat.
Qiiaammisaarnartulikkersaarnermi ilisarnaatit misissueqqissaarnermilu tunngaviusumik ilikkagassat (inuttat, avatangiisit, sunniiniutit) avataatigut qiiaammisaarnartulikkersaarutini ajortut (monster) inissisimaneri, eqqarsartariaasaat aammalu iliuuseqartarnermikkut tunuliaqutaat ilinniartut isumasiorsinnaalissavaat:
3) sunniiniutit atorlugit isumasiuineq qitiusutut inissisimassaaq, misissueqqissaarnerlu Naqitanik filminillu isumasiuinermi Sigmund Freudip teoriivi: a) personlighedsmodellen tassannga puiguineq (det ubevidst), timip illersuutai (forsvarsmekanismer: Puiuineq (fortrængning), allamut tutsitsineq (forskydning), utersaarneq (regression) aammalu allamut saatsitsineq (sublimering) & sumiginnaaneq, aammalu b) Narcissisme.
Najoqqutat:
Birgit Kleist Pedersen: Aliortugalikkersaarutit anersaalerinerlu (Neriusaaq nr.1- maj 2003)
Kalaallit Nunaata avataanit:
1. Dr. Jekyll and Mr. Hide (1920)
2. Psycko (1960)
3.
Kalaallit Nunaannit:
1. Ajortup K’ania (1987), Villads Villadsen
2. Ataatama oqaluttuaa (1999), Jens Peter Olsen
3. Qaqqat alannguai (2011), Malik Kleist
4. Unnuap taarnerpaaffiani (2014), Malik Kleist
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
10,00 moduler
Dækker over:
12 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
11
|
Sammisaq: Kinaassuseq assigiinngisitaarnerlu
Siunertaq:
Ilinniartut namminneerlutik misissuisinnaannissaat paasisassat nutaat pissarsiarinissaat eqqarsaatigalugit (induktiv metode) aallaavigillattaarnerullugu una forløb ingerlanneqassaaq.
Siunertaavortaaq taallat kinaassutsimut tunngasut saqqummersimasut piffissanit assigiinngitsuneersut sammitinnissaat, ilinniartitsutut uanga tunuarsimaarnerullunga nammineertinnerullugit misigisassarsiortitsinertut ingerlannissaa siunertaavortaaq (oplevelses og følelses orienteret).
Aammattaaq taallat qanoq ammarterneqarnissaannut periutsinik nutaanik aallaaveqarluni atuartitseriaaseqarnissaq ujartorneqarpoq,isumasiuisinnaalernissaat aaliangersimasumik sinaakkusereernagit namminnerli paasinnissinnaannertik aallaavigalugu inerniliiniartarnissaat siunertaavortaaq, naatsumik oqaatigalugu ilinniartut alapernaassusaat, tunngavilersuisinnaassusaallu aallaavigalugit taallat passunneqarsinnaanneri ammaanniarneqarlutik.
Iluatsillugu piffissalersuilluni atuartitsineq aamma tikinneqalaarpoq 1950-1975 eqqarsaatigalugu, piffissap taassuma ilaa aamma kinaanermik katatsiffittut taaneqartarmat, aammattaaq taamaasilluta utikajaarivallaanngitsumik atuartitsinermik pilersaarutit ingerlassinnaajunaassallutigit.
(Sammisaq aallarnerlugu piviusulersaarut "Unge grønlændere og deres fremtidsdrømme" takutinneqarpoq sammisamut ammaatituttaaq atorneqarluni, sammisaq kinerpallaannginniassammat).
Najoqqutarineqartut:
https://www.dr.dk/drtv/episode/de-unge-groenlaendere_-fremtidsdroemme_51160
Moses Olsen, Naatsiiviup avataani (1970)
Maasi, Nunarput qiavoq (2007)
Kattie Frederiksen, Maleqqusaat malillugit inuuneq (2012)
https://www.youtube.com/watch?v=sd-JcV0_NAA (Tupilak)
Josef Tarrak, Tupilak (2016)
Pivinnguaq Mørch (ALLALLUGU)
Maluginiagassaq:
Una forløb 19/3 allaqqagaluartoq allartinnera suli forløb naanngilarput atuartitsiffissaraluakka piffissap taassumap iluani atuartitsissutiginikuunnginnakkit pikkorissarneq aammalu almen didaktikkerneq pillugit
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
12,00 moduler
Dækker over:
14 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
12
|
Atuakkiortumik sammisaqarneq (1990-ullutsinnut)
Siunertaq:
Atuakkiortup periusaanik namminerpaluutaannillu tappiffeqalernissaq misissueqqissaarisinnaalernissarlu siunertaapput, ilaatigut postmodernisme, realisme, eksistentialismelu annerusumik aallaavigalugit sammisanut atassusiisinnaalernissaq siunertaalluni, isiginniffinniillu assigiinngitsuniit tappiffeqalernissaq, nalilersuisinnaalernissarlu qitiusutut inissisimapput, erseqqissaasinnaalernissaat sammisaq, najoqqutaq aallaavigalugu ilaatigut siunertaalluni, atuakkianik allatukanneq ilusilinnik aamma tappiffeqalernissaat siunertaavoq, itisiliillunilu qullaassisinnaalernissaq siunertaallunittaaq. Minnerunngitsumik atuakkiortumik (Ole Korneliussen) immikkut sammineqassalluni qulaani pineqartut aallaavigalugit.
Najoqqutarineqartut:
Ole Korneliussen, Seqinnersumi apisoq (Atuakkiorfik 1990)
TAALLAT ALLALLUGIT
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
18,00 moduler
Dækker over:
18 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
13
|
Allattariarsorneq (Genre stilladsering)
Siunertaq;
Realisme teoriitut atornissaa siunertaralugu forløb ingerlanneqarpoq.
Una forløb siulianut sammisamut atassuserneqarpoq, Ole Korneliussenip samminerani
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
6,00 moduler
Dækker over:
6 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
14
|
Oqaluttuatoqqat (myter & sagn)
Siunertaq:
Anguniakkat:
Ilinniartut oqaluttuatoqqat oqaluttuallu sannaanik, atuuffiinik, ilisarnaataannik sunniiniutinillu (oqaatsit, allegori, epanastrofe, tautologisk figur, il.il ammartigassaasinnaasullu assigiinngitsut ilinniartitsissutigineqassappput, ineriartuaartitsineq qitiutillugu). Assigiinngitsunik tappiffeqalernissaat ilisimaarinninnerulernissaallu ilikkagassatut pilersaarutip siunertarimmagu. Minnerunngitsumik qulaani pineqartut aallaavigalugit misissueqqissaarsinnaalernissaat qitiutinneqassalluni, oqaluttuatoqqallu nalitsinnut naleqqiussivigineqartassallutik, globalisering, mingutsitsineq, ileqqorissaarnissamut il.il tunngasut tunaartaralugit.
Najoqqutat aallaavigineqartut:
Christian Berthelsen, Kalaallit atuakkiaat 1900 ilanngullugu (Atuakkiorfik 1994):
Siulitsinnit kingornussavut, oqaluttuatoqqat qup.14-19
- Oqaluttuaq Kaassassuk
- Alummiu
- Arnaq angutaarusuttoq
- Aktantmodellen
- www.vofastoft.dk (eventyrenes symbolverden)
- www.eventyranalyse.dk (Axel Olriks episke love)
- Carsten Høgh, eventyrleksikon
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
24,00 moduler
Dækker over:
24 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
15
|
Mini-projekt (Studieprojekt)
Siunertaq:
Annertusisamut annermut allannissamut sungiusarneq ingerlanneqarpoq, soorlu allaaserisaq qanoq ineriartuaartinneqassanersoq, suullu imarisinnaasaanik assersuuteqarluni fagimi allaneqartarsimasut erseqqissaatigineqarput ilinniartullu imarisaanik naliliisinneqartarlutik
|
|
Indhold
|
|
|
Omfang
|
Estimeret:
12,00 moduler
Dækker over:
18 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
16
|
1930-1950
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
10,00 moduler
Dækker over:
8 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
17
|
Postmodernisme/ +street-art
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
6,00 moduler
Dækker over:
6 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
20
|
Kinaaanermik katatsiffik 1950-1975 (80)
Siunertaq:
Sorsunnersuup aappaata kingorna Kalaallit Nunaanni pissutsit sukkasoorujussuarmik allanngorneri, ilaatigut kinaassutsimik annertuumik katatsiffiusumi pissutsit paasitinniarneqarput, taavalu naqitatigut Danmarkimut akerliuniarnerit, pissutsinillu nunasiaataanermut tunngasunik akuersaarunnaariartornerit namminersornerulernissap sorsuutiginerani allaaserineqartartut sammineqassapput.
Aallartissutigineqarpoq ammaatitut aalasutigut piviusulersaarusiaq naleqqiussissutitut atorneqartussaq.
Naqitatigut assilianngortitsinerit, oqaatsillu sunniiniutit sammisami qitiupputtaaq.
Piffissani pineqartuni ilaatigut teoriinik atuisinnaanngoriartornissaat siunertaralugu, Frantz Fanonip atuakkialerinermi nunasiaajunnaariarsariartuaarnermi teoriia ilaatigut aallaavigineqassaaq najoqqutamullu
Najoqqutarineqartut:
Isak Kleist, "Tamatta akuusa"-KNR 19.11.2004:
https://www.youtube.com/watch?v=m7XteIsl8SE
Grønland 2010: Karen Langgård, inuianni ikittunnguani nunasiaajunnaariartortuni atuakkiat qup. 42-52
(nammineq atuarpaat tunulequttatut).
Chr. Berthelsen, Kalaallit atuakkiaat 1990 ilanngullugu (1994):
Namminersornerulernerup nalaa: Qup. 218- 222
Eva Møller Thomassen, Aalassassimaarnerit nalaat (Ilinniusiorfik Nuuk 2009):
1970-imi Sisimiuni ataatsimeersuarneq qup. 66-68
Apolloraq Mogensen, Danmarkip nunatsinnut ajortuliai (1963) qup. 60-64
Moses Olsen, Aamma uagut taamaappugut? (1970) qup. 78-82
Moses Olsen. Naatsiiviup avataani (1970): Anersaama pikialaarneri, (Atuakkiorfik 1998)
Ole Korneliussen, Qinoqatigiissa (1973), PUTOQ NUTAAQ, (Atuakkiorfik 1991)
Malik Høegh, Per Berthelsen, Qaallorimmi illinersiorata (1976) CD, saqqummersitsisoq ULO
Fanon, Frantz (1968): Fordømte her på jorden, på dansk ved Lis Thorbjørnsen. Duplex- Trykkeriet-originaltitel:
Les damnés de la terre (1961) (teorimut tunuliaqutaq
|
|
Indhold
|
Kernestof:
|
|
Omfang
|
Estimeret:
10,00 moduler
Dækker over:
10 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
21
|
Forløb#1
|
|
Indhold
|
|
|
Omfang
|
Estimeret:
Ikke angivet
Dækker over:
0 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
22
|
Forløb#2
|
|
Indhold
|
|
|
Omfang
|
Estimeret:
Ikke angivet
Dækker over:
0 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
23
|
Forløb#5
|
|
Indhold
|
|
|
Omfang
|
Estimeret:
Ikke angivet
Dækker over:
0 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
|
Titel
24
|
Forløb#6
|
|
Indhold
|
|
|
Omfang
|
Estimeret:
Ikke angivet
Dækker over:
0 moduler
|
|
Særlige fokuspunkter
|
|
|
Væsentligste arbejdsformer
|
|
{
"S": "/lectio/354/stamdata/stamdata_edit_student.aspx?id=666\u0026prevurl=studieplan%2fuvb_hold_off.aspx%3fholdid%3d50360578646",
"T": "/lectio/354/stamdata/stamdata_edit_teacher.aspx?teacherid=666\u0026prevurl=studieplan%2fuvb_hold_off.aspx%3fholdid%3d50360578646",
"H": "/lectio/354/stamdata/stamdata_edit_hold.aspx?id=666\u0026prevurl=studieplan%2fuvb_hold_off.aspx%3fholdid%3d50360578646"
}