Holdet 2023 GL/R - Undervisningsbeskrivelse
menu

Undervisningsbeskrivelse

Stamoplysninger til brug ved prøver til gymnasiale uddannelser
Termin(er) 2023/24 - 2025/26
Institution GUX Nuuk
Fag og niveau Grønlandsk A
Lærer(e) Hanne Sørensen, Karline Platou
Hold 2023 GL/R (1R GL, 2R GL, 3R GL)

Oversigt over gennemførte undervisningsforløb
Titel 1 ILISARITITSINEQ
Titel 2 Kalaallisut aamma Dansk i Grønland 1
Titel 3 Naatsukullalerineq 1 værk
Titel 4 Oqaasilerineq
Titel 5 Oqaluttuatoqqat (myter & sagn)
Titel 6 Taallialerineq Værk 7
Titel 7 Journalistik
Titel 8 Naalliutsitaanerup pissaanerani atuarpaat Værk6
Titel 9 Oqaluttuatoqalerineq - Sagn & Myter Værk 2
Titel 10 Inuiattut eqeeriartulernerup nalaa (1905-1930) V3
Titel 11 Qiiiaammisaarnartunik sammisaqarneq V4
Titel 12 Aalassassimaarnerup nalaa (1964-1975) Værk5
Titel 13 Tusagassiutilerineq
Titel 14 Inuttut atukkat isiginiarneqarneri 1980-1999
Titel 15 Uteqqiineq - Naalliutsitaanerup pissaanera Værk
Titel 16 Nammineq suliaq 5 værk
Titel 17 Terminsprøve sungiusarneq
Titel 18 uteqqiineq repetition

Beskrivelse af de enkelte undervisningsforløb (1 skema for hvert forløb)
Titel 1 ILISARITITSINEQ

Ilisarititsineq - portræt

siullermik atuaqat apersorneqarpoq, kinaanersoq, qatanngutai, soqutigisai soorlu GUX-imi atualernersoq.


Ilisarititsinermi sakkussat saqqummiunneqarput, uannga tigulaariffimmiit: skrivespor.systime.dk
eqimattani suleqatigiillutit Inuk -mik ilisartitsissapput, 4.modul atorneqarput tassani

taava nammineq sakkut atorlugit immikkut nuannaartorisaq ilisaritissavaat, tassanilu aamma 4.modul atorneqarluni
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: 6,00 moduler
Dækker over: 8 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 2 Kalaallisut aamma Dansk i Grønland 1

Uani atuagaq atorlugu "Kalaallisut aamma Dansk i Grønland 1" atuartut oqaluttaliamik misissueqqissaarneq itisilerpaat.

quppernerit atuarneqartut ukuupput:

11 - 20 : Oqaluttuartaatsit + Suliassat suliarineqarput eqimattatut

25 - 37: Sammiviliineq aamma oqaluttuariaaseq atuarneqarpoq suliassartaalu eqimattatut aammalu nammineq suliarineqarlutik

Naatsukullaliani aamma saniatigut misissueqqissaarneq ilinniarniarlugu uku suliarineqarput, misissoqqissaarlugit oqaluttuartaatsit sammiviliineq aammalu oqaluttuariaaseq misissorlugit:

aammattaaq filmeeraliorput uku najoqqutaralugit:
ullumikkut allamut saalaassaagut - allaanerulaarmik suliaqarlusi:

1. pingasukkaarluni filmeeraliorneq ( skemamit eqimattat qinerneqassapput)

2. Filmeeralioritsi nassuiaatimik 1 - 2 min.

3. ataani nassuiaagassani ATAASEQ toqqarsiuk

Oqaluttuarneq

Eqqartuineq

imminut oqalutsinneq

oqaloqatigiinneq/oqaasersiussaq

imminut oqalutitsineq

atuakkiortup akuliunnera

qamannga sammivik

qallikkut sammivik

sammiviit arlariit

oqaluttuartoq "uangaanerartoq"

oqaluttuartoq naliginnittoq

oqaluttuartoq tamanik ilisimannittoq

inuttaasukkut oqaluttuartoq

inuttanik qallikkut oqaluttuarinninneq

inuttanik ilorlikkut oqaluttuarinninneq

toqqaannartumik inuttanik oqaluttuarneq

toqqaannanngittumik inuttanik oqaluttuarneq


Atuartut nammineq oqaluttuaaraliorput allat atuartoqataasa eqqoriagassaanik, tassa atuffassillutik allat eqqoriagassaanik, suna oqaluttuartaatsini atorneqarsimanersoq.
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 16 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 3 Naatsukullalerineq 1 værk

Uani atuartut naatsukullalerineq sammivaat una / uku atuakkat atorlugit:

Ivalop Silarsuaa - Miaannguaq Broberg 2014

Seqinnersumi apisoq - Ole Korneliussen 1990

naatsukullaliat sammineqassapput, tassani qitiutinneqarpoq ilikkakkat taaguusersuinermi misissuinermilu inissinnissaat aammalu sanilliussinissamik. Misissuutit Kalaallisut aamma Dansk 1-imi pinikuusatik iserfigissavaat

suleriaaseq: Atuarneq, eqimattanngornsq, saqqummiineq

atuartitsinermi aamma uku atorneqarput:

eqikkaanermut ilitsersuutit ppt. dokumentimut ilineqarpoq
( piffissami værk-iusumi tassa 1990 -imit aammalu 2000 kingorna)

allaaserinninnermi malitassat - dokumentimut ilineqarpoq

podcast (qanoq podcastiliortarneq nittartakkamiit - aammalu "Ivalop silarsuaa" podcastiliaq KNR radiomit tusarnaarneqarpoq assersuutitut - isumassarsiutissatut)

1 værk -itut sammisaq naatsukullalerineq naleqarpoq
Indhold
Kernestof:

Skriftligt arbejde:
Titel Afleveringsdato
Seqinnersumi apisoq allaaserisaq 1 11-10-2023
Eqikkaaneq 17-10-2023
podcast Seqinnersumi apisoq 13-11-2023
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 36 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 4 Oqaasilerineq

Uani atorneqarput atuagaq: Eva Møller Thomassen: Oqaatsinik sammisaqarta  qup.5-21

siunertaq: Atuartut oqaasilerinermi itisilikkamik sammisaqarnissaat - sammisat itisilerlugit sungiusaatinik ikiorteqarlutik oqaasilerineq ilikkassagaat.

uku sammisat ilikkarneqarput:

Taasiinnarniut - allamoorut aammalu piginnittorsiutit / possessor  - possessum

kinaassusersiutit

kingulleqqiutit

oqaluutit annerit

eqimattanngornermi suliat:

1. 1.G-it 2021-imi suliaat allaaserisaat naqqillugu misissorlugu

2. eqimattatut nittartakkani KNR - Sermitsiaq.ag -imi titarnerit tallimat missaani qulaani ilikkakkatit najoqqutaralugit misissorlugit
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 22 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 5 Oqaluttuatoqqat (myter & sagn)

Immitsinnut ilisaritinneruvugut.
Kalaallit oqaasiisa allattaasiisa oqaluttuassartaat ca. 1850 Samuel Kleinschmidtimit suliarineqarnerisa tunngavii oqaluttuaraakka, oqaatsillu allanngoriartornerisa pissusaat aamma ilaatigut oqaluttuaraakka, matumani soorlu inuusuttut nammineq "slang"-nik nassaartortarneri namminneerlutik eqqaasaqartarnermikkut oqaluttuaraat.

Ilisimatusarfimmi atuakkakka aallaavigivakka.

Oqalugiarneruvunga gruppearbejdertitsinanga.

Anguniakkat:

Ilinniartut oqaluttuatoqqat oqaluttuallu sannaanik, atuuffiinik, ilisarnaataannik sunniiniutinillu (oqaatsit, allegori, epanastrofe, tautologisk figur, il.il ammartigassaasinnaasullu assigiinngitsut ilinniartitsissutigineqassappput, ineriartuaartitsineq qitiutillugu). Assigiinngitsunik tappiffeqalernissaat ilisimaarinninnerulernissaallu ilikkagassatut pilersaarutip siunertarimmagu. Minnerunngitsumik qulaani pineqartut aallaavigalugit misissueqqissaarsinnaalernissaat qitiutinneqassalluni, oqaluttuatoqqallu nalitsinnut naleqqiussivigineqartassallutik, globalisering, mingutsitsineq, ileqqorissaarnissamut il.il tunngasut tunaartaralugit.

Aallaavigineqarput:
Ukuamaaq, Manguaraq, Aningaaq Maliinalu,
Indhold
Omfang Estimeret: 18,00 moduler
Dækker over: 20 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 6 Taallialerineq Værk 7

Taallanik analyseriineq.

SUME-kkut atugaat (Taall.: Malik Høegh)
"Qaallorimmi illinersiorata analysererparput. Taallioriaaseq aammalu taallaq atorlugu oqaatsinik atueriaasia oqariartuutaalu sammivagut.

Aamma

Ole Kristiansenip metaforiskimik taallioriaasia sanilliupparput.

Namminneq aamma taallaq youtubemi toqqagaat isumasiorparparput.

aallerfiit:

Uanga nammineq taallamut paasinninnera najoqqutaraara

aammalu Ilisimatusarfimmi atuakkanni metaforiskimik taallioriaaseq najoqqutaraara.

!R-kkut siunissami allaaserinninnissamut najoqqutassiaq video Inerisaavimmiit aasaq takuaat

Ataaniittoq linki tooruk taava takussavat qanoq imaqartoq.

Video Glenn Mølleri inuttaralugu nassuiarneqarpoq, arnaata Eva Møller Thomassenip suliaa:

ttps://www.youtube.com/watch?v=TqhQD2S41Mg

Ukiumi_siullermi_allaaserinninneq_2-303de2f685 (2).docx

/Karline

Filmimik namminneerlutik nuannarisaminnik toqqaapput, gruppekkaarlutik suliaraat. Tullissaani saqqummiuttussaallugu.

Kingorna Afsender - Budskab - Modtager isumaa nassuiarpara.

Tunngavittut aallerfigaakka:

* Filmi namminneq nuannerisartik toqqarpaat.
* Afsender budskab modtager Ilisimatusarfimmi pinikuusagut pappiliaatinneersut aallaavigaakka.

Lyden af revolution - SUME, 2014 af Inuk Silis Høegh og Emile Peronard ( dokumentarfilm)
Indhold
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 4 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 7 Journalistik

Kronik suua? / hvad er kronik?

Video journalistik suua? / hvad betyder video journalistik?

Podcast aamma radio journalistik suuppat? qanorlu assigiinngissuteqarpat? / forskel mellem podcast og radio

Naggataatigut isiginnaarneqarpoq:

Youtubemiit: A Most Dangerous Profession: Journalism | ENDEVR Documentary

Uanga nammineq tusagassiortutut ilisimasakka matumani najoqqutarineruakka.

Aviisiliorneq nangipparput, qulequtassat aalajangiuppagut inuttassaannullu agguaappagut, allaaserisassatik ornillugit apersussavaat, ornitassaminnut attaveqarput ilaalu akissutisipput aftalerlutillu.

Taakku ilaatigut allaaseraat:

- Naluttarfiup matusussanngornera
- GU-mi nipilersornermik fagi
- Isiginnaartitsisarfiup aasamut sinerissamut angalanissaa
- Spanskisoortarnerup uninnera / ilinniartitsisussaaleqineq
- Meeqqat sumiginnakkat fitnessimi unnuami iserniartarput

/Karline

Iloqqasunnngorluta immitsinnut iluamik ilisaritippugut.

- Qanoq ateqarpugut, kikkut angajoqqaaraagut, sumi inunngorpugut, suna mamaraarput, sunngornissarput takorloorparput, sugaangatta nuannaalertarpugut, ullumikkut qanoq ippugut?

Taamaalioreeratta aviisiliornissarput eqqartorparput, aviisivimmik suliaqassagatta.

Aviiisip imassaa suussava? ilinniartut namminneq qulequtassanik toqqartuipput.

Inuillu marluk redaktøriusussat toqqarneqarput, taakkuuppummi aqutsisuusussat.

/Karline

Ilinniartut apersugassaminnik aftalerput, ilai iluatitsereeramik anillutik apersugassatik ornillugit apersoriartorpaat, soorlu pingasut naluttarfiliarput, marluk Fitnessiliarput marlullu GU-mi rektori apersoriartorpaat.

Allaaserisassartik allariaannanngulerpaat apersuereerunik.

/Karline
Ilinniartut apersugassaminnik aftalerput, ilai iluatitsereeramik anillutik apersugassatik ornillugit apersoriartorpaat, soorlu pingasut naluttarfiliarput, marluk Fitnessiliarput marlullu GU-mi rektori apersoriartorpaat.

Allaaserisassartik allariaannanngulerpaat apersuereerunik.
Indhold
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 2 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 8 Naalliutsitaanerup pissaanerani atuarpaat Værk6

Romaninik arlariinnik kingullermik toqqagassippakka, amerlanerillu: Naalliutsitaanerup pissaanerani" 2001 Vivi Lynge Petrussenimit allanneqartoq toqqarpaat.

Tulleriaarlutik nipituumik atuaqattaarpaat, atuffarissarneq nipitullu atuarnermi atornissaa sungiusarpaat

Atuagaq: "Naalliutsitaanerup pissaanerani" (Vivi Lynge Petrussen) nangipparput

Akunnerp aappaani

Paradigmer / Kingulleqqiutit sammivagut:

Kinaassusersiutileraanni qanoq allanngortarneri

- Taasiinnarniut
- Allamoorut
- Atortulerut
- Sumiiffilerut
- Aallarfilerut
- Piffilerut
- Aqqutilerut
- Assilerut

Aallerfigisaq: Ilisimatusarfimmi atuakkakka.

Akunnerup aappaani atuagaq sammisarput: Naalliutsitaanerup pissaanerani nangipparput. Atuffassivunga.

Allamoorut sammivarput

Allamoorut pingaartorujussuuvoq.

Kingulliarsuit allamoorut atorunnaaraluttuinnarpaat.

Paatsooqatigiittoqassanngippat allamoorut pingaarutilerujussuuvoq.

Allamoorutip ilisarnaatigigajuttarpaa: “p”-mik ilisarnaateqartarami.
Soorlu: “Karlinep mobilia”

Karlinep allamoorutaavoq. Taannaqanngippat “uanga” pineqartutut nipeqassaanga, soorlu oqaannarlunga “Karline”

Allamoorut ima pingaaruteqartigaaq, assersuutigalugu oqaruma:
“Nakorsaq tunniuppaa”.
Tassani tunniussisoq tusaasinnaanngilarput, tunniunneqartorli nakorsaarpaluppoq.

Allamooruserluguli oqaruma: “Nakorsap tunniuppaa”, tusaasinnaalerparput tunniussisoq nakorsaarpaluttoq.

Oqaruttali:
“Nakorsaq iisartagaq tunniuppaa” taava oqarpugut nakorsaq iineqarsimasoq, nakorsarlu iisartagaasoq oqarpugut.

Oqarumali:
“Nakorsap iisartagaq tunniuppaa” tassani nakorsaq tunniussisoorpaluppoq.

Allamoorulli arlalinnik assigiinngitsunut allanngortinneqarsinnaavoq, soorlu oqaaseqatigiinni allamoorutit arlaqarsinnaapput, assersuut:

“Karlinep qimmiata anuata pituutaa”

Tassani allamoorutit pingasuupput. Uanga pineqanngilanga, qimmera pineqanngilaq, qimmima anua pineqanngilaq – pituutaali pineqarpoq.

Allamoorut allanngorarluni atorneqartarpoq, soorlu:

Karline / Karlinep
Issiavik / issiaviup

Oqarsinnaanngilanga: Issiavip

Oqassaangali issiaviup

Eqqaamallugu:

“K”-mik naanillit amerlanerit
-viup-mik naaneqartarput, soorlu:

“Aningaasiviup, nerriviup”.

Kisianni k-mik naanilit ilaat allatut allamoorutinngortinneqarsinnaapput, soorlu: Qaleralik
Taanna allamooruserutsigu, imaalissaaq:

Qalerallip
Oqarneq ajorpugut Qaleraliup.

Soorlu aamma “Qimmilik”
Allamooruserutsigu: “Qimmillip”

Nasalik / nasallip

Qasseersiuserutseruli:

Qaleralik / qalerallit

Kingulliit ilaat imatut oqartarput Qaleraliit

Soorlu aamma nattoralik qasseersiuserutsigu: Nattorallit

Tassalu imaassaaq:

• Qalerallit
• Nattorallit
• Mallit
• Nasallit

Allamoorut pingaarutilerujussuuvoq allamoorut atunngikkutsigu paatsoortitserujussuarsinnaagatta.


Akunnerup aappaani atuagaq nangipparput:

Roman sammisartik nangippaat.

Matumani tulleriiaarnertik qasunarimmassuk kissaatigisaat malillugu uanga atuffappakka. Tamarmik tusarnaarluaqaat.

Aviisi kingullermik naammassisarput pillugu naliliivugut, aviisiliorneq qanoq ippa?

Taamaalioreeratta atuakkamik romanimik toqqaasippakka matumani atuagarpassuit arlallit neqeroorutigaakka, amerlanerussuteqartulli Vivi Lynge Petrussenip atuakkiaa: "Naalliutsitaanerup pissaanerani" toqqarmassuk taanna aallartinniarlugu aalajangerpugut.

Atuagaq: Naalliutsitaanerup pissaanerani qiteqqupparput, Ilinniartut maannamut killifitsinnut qanoq paasisaqarsimanerminnik gruppekkaarlutik saqqumiisaqattaarput.

Ataani apeqqutit tunngavigivaat:

“Naalliutsitaanerup pissaanerani” maanna qiteqqupparput:

Atuagaq takorluukkersaarutaava imaluunniit piviusuua?

Atuagaq aallartippoq Nina unnuami itertoq angutaannilu Kaali utaqqillugu. Angutaataa Kaali ullaassakkut tallimat eqqaani iserami qanoq oqarpa? Sumiuna sininniarnerartoq?

Ninap Kaali qassinik ukioqarluni naapippaa? Kaali ukiunik qassinik angajulliua?

Ninap Kaalip ilaqutai naapeqqaaramigit, anaanaa qanoq pissuseqarpa?

Kaali qatanngutinilu Indalik Nina isigisoq suppat?
- Aammalu Kaali qanoruna oqaluttuartoq, angajumi umiatsiaq siulliulluni aallarsimammat susimagaajuna?
Angani aammalu anaanani kingusinnerusukkut aamma suai?

Kaali nakuusereeraangami Ninamut qanoq oqaluttarpa? Kinaana pisuutittaraa?

Nina pisiniarfimmi sulivoq nutaamik atisartaarsimalluni Kaalimuna atisartaava qanoq isumaqarfigigaa?

Ninap Kaalillu isumaqatigiissutigisaannik unnuit ilaanni Ninap kammalaatai pulaarput, kammalaatai suneqarpat?

Nina maanna inuttut sumut killippa?

Atuakkamut sammisatsinnut atatillugu TV-kkut aallakaatitassiaq: Arnap killiliinera takuarput.

Taanna uanga aallakaatitassiaraara tusagassiortunngussutiginikuusara. Tassa, atuagaq sammisarput "Naalliutsitaanerup pissaanerani"-p aallakaatitassiartaa.

Akunnerup aappaani atuagaq nangipparput, atuffassisuuvunga.
Indhold
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 2 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 9 Oqaluttuatoqalerineq - Sagn & Myter Værk 2

Oqaluttuatoqalerineq.

GUX-imi siunniussanut ilaalluinnartoq oqaluttuatoqqanik sammisaqarneq. Siunertaavoq oqaluttuaatitoqqatta itinerusumik iserfiginissaat tassami kinguaariinniit kinguaariinnut kingornuttarlugit inuit allattanngikkallarnerasigut ukorpassuarni pijujuarsimapput. Oqaluttuatoqqat maanna katersisimasunit allagaatigaagut tamakkulu allamiut allagaataannit aamma allaanerupput imarisamikkut, oqaluttuariaatsikkut oqariartuutaatigullu. Tamakku itinerusumik iserfigalutigit oqaluttuanik assigiinngitsunik sammisaqarnitsigut tikissavagut.

piumasaqaatini kalaallisut atuartitsinermi atuakkialerinerup ataaniippoq - piffissami:

Atuakkialerinermut tunngasunik pisassat
a) naqitat 1900 sioqqullugu allatat, matumanilu ilaassapput, oqaluttuat oqaluttuatoqqallu

atuakkat atorneqartut:
Kalaallit atuakkiaat 1990 ilanngullugu Christian Berthelsen; "siulitsinnit kingornussavut" qup.

Suussutsit - misissueriaaseq
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: 16,00 moduler
Dækker over: 18 moduler
Særlige fokuspunkter
  • Faglige
  • Lytte
  • Læse
  • Skrive
  • Diskutere
  • Almene (tværfaglige)
  • Analytiske evner
Væsentligste arbejdsformer
  • Forelæsninger
  • Gruppearbejde
  • Individuelt arbejde
  • Projektarbejde

Titel 10 Inuiattut eqeeriartulernerup nalaa (1905-1930) V3

Taallalerineq - Inuiattut eqeeriartulernerup nalaaneersunik (1905-1930)


Siunertaq:

Inuiattut eqeeriartulernerup nalaa sammissavarput (1905-1930), tassani qitiussaaq taallialerineq aamma Kalaallit kulturikkut oqaluttuarisaanerat. Taallialerinikkut inuiattut eqeeriartulernerup nalaaneersut sammissavagut soorlu taallani assilianngortitsinerit ilisarnaatillu.
Oqaatsit imarisamikkut isumaat (semantik) sunniiniutillu sammissavagut.
Piffissami tamatumani taalliortut nuimasut taalliaat sammissavagut soorlu Henrik Lundip taalliai, Jonathan Petersenip taalliai aammalu Josva Kleistip.  Inuiattut eqeeriartulernerup nalaani pisut allanut taallanut sanilliutissavagut

Taallanik inuiattut eqeeriartulernerup nalaaleersunik sammisaqarnermi teorinik atuassuugut tamatumani piffissami inuiattut killiffik tarrarsorsinnaajumallugu. Tassani atuassavarput Qallunaat Nunaat Kalaallit Nunaanniit isigalugu kiisalu Romantik aamma National Romantik atuakkamit ”Kalaallisut aamma Dansk i Grønland 2” Jan Bæk & Eva M. Thomassenimit atuakkiaasoq (2013). qup. 127 Romantik atuarpaat.

Keywords:
Inuiattut eqeeriartulerneq, taallialerineq, sanilliussineq nunatsinni aamma danmarkimi taallanut kiisalu ullutsinni taallat – tassani ersarissaaq inuiattut pingaartitat nikissimaneri takusinnaanngornissaat, romantik, nationalromantik, identitet, koloni aamma national identitet.

Taallat sammineqartut:
Eqeeriartulernerup nalaaneersut 1905-1930:
Henrik Lund: "Ilaanni unnulermat" 1914, "Nunarput utoqqarsuanngoravit" 1913
Jonathan Petersen: "Nunannguarput piitsutut" 1913
Josva Klesit: "Asallugu aat" Erinarsuutit 1913
Johannes Ewald: "Kong Christian" (1778)

Christian Berthelsenip katersai 1990 ilanngullugu atuagaat:
1900-1930 taalliortut siulliit: qup. 64-69

2000-ip kingorna:
Maasi Pedersen "Prussic": "Nunarput qiavoq" (2002)

Karlinemut:
Angutit nunatta oqaluttuarisaaneranut pingaarutillit pingasut:
Tre indflydelsesrige mænd i Grønland:

Hans Egede
H.J. Rink
Samuel Kleinschmidt

Kikkuuppat? qanga inunngorpat? qanga toquppat?
Hvem er de? fødselsår? hvornår døde de?

Nunatsinni eqqaamaneqaataat suuppat?
Qanorlu nunatsinnut allannguisimappat?

Hvad er deres indflydelse i Grønland?
Hvordan ændrer de samfundet?

1R gruppekkaarput power point atorlugu pingasunngorpat saqqumiissapput
1R delt i grupper og skal fremlægge med power point på onsdag

Aallerfik: Ilisimatusarfimmi atuakkakka nammineerlungalu atuakkat atuarsimasakka, soorlu: Grønlandshistorie fra 1500-1930 af Finn Gade
Indhold
Kernestof:

Skriftligt arbejde:
Titel Afleveringsdato
Isumaqarpusi - Frederik Nielsen 11-10-2024
Prussic-Tarrak misissuineq 06-12-2024
Omfang Estimeret: 20,00 moduler
Dækker over: 33 moduler
Særlige fokuspunkter
  • Faglige
  • Lytte
  • Læse
  • Skrive
  • Diskutere
  • Formidling
  • Sociale
  • IT
  • Tekstbehandling
Væsentligste arbejdsformer
  • Forelæsninger
  • Gruppearbejde
  • Individuelt arbejde

Titel 11 Qiiiaammisaarnartunik sammisaqarneq V4

Qiiaammisaarnartunik sammisaqarneq ( piffissami 1990-2000)

Qiiaammisaarnartut piorsarsimassutsitsinni (kulturitsinni) ilaalluinnarput taamaammat sammissallugit siunniussanut ilaavoq. Kalaallit kalaallisuunik allagaaterpassuaqarpugut qiiaammisaarnartunik imaqartunik minnerunngitsumillu taartalernerani inuit namminneq angerlarsimaffimminni qiiaammisaarnartunik oqaluttuuttaanneq sammisalersarpaat tamannalu aamma radiokkut ingerlanneqartuartarpoq. Tamakkua paasisaqarfiginerussallugit misissoqqissaarsinnaanngussallugit sammissavagut.

Siunertaq:

Qiiaammisaarnartulikkersaarnermik imaqartut sammissallugit siunertaavoq ilinniartut qiiaammisaarnartulersaarutit  kalaallit oqaluttuaat kiisalu Kalaallit Nunaanata avataani saqqummersartut ilisimasaqarfigilissagaat atuakkiatigut kiisalu filmit saqqummersartunit. Ilinniartut ilisimasaqarfigilissagaat siunertaavoq piffissap ingerlanerani inuiaqatigiinni ersissutit allanngortarnerat taamatullu monstertit allanngorlutillu takkuteqqissinnaanerat tunuliaqutamikkut oqariartuuteqarlutik inuiaqatigiinnut. Siunertaavoq oqaluttuariaatsit, monsterit, piffissamilu siammasissumi ersinartulersaariaatsit iserfigalugit misissoqqissaarsinnaanngussagaat.

Qiiaammisaarnartulikkersaarutini allakkat suussusaat immikkoortissinnaanngussavaat (genre) taammaammat genremut tunngatillugu atuassavarput

Birgit Kleist Pedersenip allaaserisaa

tassani allaatigineqarmat qiiaammisaarnartulikkersaarutit imarisaat kiisalu piffissami qiiaammisaarnartut allanngoriartornerat. Tamanna Kalaallit Nunaanni oqaluttuariaatsimut takunnissinnaanerulernissamut atussavarput. Qiiaammisaarnartut piffissami assigiinnitsuneersut iserfigissavagut oqaluttuat nutaannginnerit nutaanerillu filminillu ilaatigut isiginnaassalluta.

Qiiaammisaarnartulikkersaannermi tunngaviusumik ilikkagassat tikissavagut: inuttat, monsterit, avatagiisut sunniiniutillu. Qiiaammisaarnartuni ajortut/monsterit qanoq inissisimaneri, isikkut takkuttarneri piginnaasaat eqqarsartaasaat iliortaasaallu aamma iserfigissallutigit. Ilaatigut teoritikerip Sigmund Freud-ip psykoanalysemut teoriia sammissallutigu. Tassungalu tunngatillugu nunatta avataaneersut aamma qiiaammisaarnartulikkersaarutaannik filmimik isiginnaassalluta.
Nunatsinni qiiaammisaarnartulersaariaatsit iserfissaasinnaasut assigiinngillat, uani sammisatsinni qivittulersaarutinik imaqartut tikissavagut kiisalu nutaanerusunik allanik sammisaqalerutta inuttut paatsiveerusimaarnermik imaqartunik sammisaqassalluta. Naggataagullu opgavemik allaaserinnissallutik atuartut.

Teoriit atuakkat:
Anersaaq 2:2 KNR-imi isiginnaarpaat 30 min.
- Freud - Hanne Sørensenip suliaa nutsigaq kinaanersoq misissorpaat - Ægmodel ilinniarneqarpoq
- Kalaallit aliortukkersaariaasaat sunniiniutillu: power point
- 1981-1990: Inuttut atukkat isiginiarneqalerneri samminerani atuagaq atorneqarpoq: "Kalaallit atuakkiaat 1990 ilanngullugu " Christian Berthelsen 1994, Atuakkiorfik. qup. 218 "namminersornerulernerup nalaa" - qup. 256 ilanngullugu

Atuakkat/filmit:

- Åndernes magt  - DR 1990-2000 aammalu KNR "Anersaaq" immik.1 &2
- ”Illukutta qaliani qivittoq oqquiartortoq” qupp. 32-34 atuakkamit: Tupermi misigisapiluk, Jens Peter Olsen, Atuakkiorfik 1999
- "Toqungasutut ilillutik sinitsitaasut" Otto Simigaq, qup. 24-27: EEEQ, qivittut aliortualersaarutillu misigisallu eqqumiitsut, Atuakkiorfik 1990
"Oqaluffimmi misigisapalaaq" qup. 85-87: Sinnattupalaaq meeqqallu ersinartulersaarutaat allat, atuakkiorfik 2000
" Misigisaq eqqumiitsoq" Rakel Broberg, qup. 70-72, Sinnattupalaaq meeq.allat, atuakkiorfik 2000
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: 20,00 moduler
Dækker over: 20 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 12 Aalassassimaarnerup nalaa (1964-1975) Værk5

Siunertaq:
Sorsunnersuup aappaata kingorna nunatsinni pissutsit allanngorput. Allamik ”nunarsuaqartoq” kalaallit uinnerulernerannik kinguneqarmat. 1953-imilu Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarluni Danmarkip ilagilerpaa naligiinnerlu anguneqarpoq. Kinguneranik nunatsinni allannguinerit annertuut takkupput ataatsimiisitaliarsuit G-50 aamma G-60 nunatsinnut inuiaqatigiinnut allannguutinik nassatallit piviusunngortinneqarmata. Teknikkikkut ineriartupiloorneq ukiuni 20-innarni pivoq ilaatigut kinaassutsimik annertuumik katatsinermik misigisimanermik ilaqartut.
Saqqummersut ilaatigut imaqarput naalagaaffimmut akerliunerit, nunasiaataasimanermut pissutsinik tunngassuteqartunik akuersaarunnaarnerit qaqilerinerillu.
Piffissami tamunami saqqummersut ilaat SUME-kkut taalliaat værkitut misissussavagut, imarisaat, pingaartitat, oqaatiginiakkat assilianngortitsinerillu. Piffissami pineqartumut tunngatillugu filmimik isiginnaassaagut piffissami pisut paasilluarumallugit taallallu tunngavissikkumallugit. Kiisalu primær teoriinik aammalu sekundær teoriinik tulluartunik atuarumaarluta. Primær teoritut atussavarput Frantz Fanonip allaaserisai nunasiaataasimasut nunasiaajunnaarnermut aqqutit atortagaat taakku inississavagut taallanut sukkut tulluarnersut misissussallutigit. Sekundær teoritullu atuassallutigit taallanut tulluartut nunatsinni pissutsit atuakkamiit ”Qaannat alannguat”-niit.


Najoqqutat:


Sisimiuni ataatsimeersuarneq 1970-imi (qupp. 159-161)

Qooqa (1971) Ole Brandt, qupp. 5-6 (siulequt), qupp. 54-57 (imm. 2) & qupp. 86-87 (imm. 3)

Fanon, Frantz: Fordømt her på jorden (Les damnés de la terre (1968), de tre Fanon faser


Film/isiginnaagassiaq:
Olsen, Tupaarnaq Rosing: Qaannat alannguani, DVD, 2:5
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: 20,00 moduler
Dækker over: 24 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 13 Tusagassiutilerineq

Tusagassiutilerineq - Nyhedsgenre - erindringslitteratur - pisuniilluni tusagassiutilerineq - piviusulersaarutit misissorneri ( SUME - lyden af en revolution)

Ilinniartut uani tusagassiutilerineq iserfigivaat ukua immikkut najoqqutaralugit:

- Nutaarsiassatut naatsorsuutit tallimat (Oqaluttariarsorneq: ilinniartitsisup mappersagaa - Hans A. Lynge aamma Else Kleist Ilinniusiorfik, 2000 qup.137 - 144)


- Nyhedsreportage

- saaffiginneriaatsit : Patos, Logos, Etos

Ilinniartut tusagassiutini ilisarnaatit atorlugit aviisit nalusatit atuarpaat misissoqqissaarlugillu.

eqimattatut suliaqarput aviisinit AG aamma Sermitsiaq qinersillutik misissoqqissaarlugulu - tassani takutsippaat ilisarnaatit sorliit atorsinnaasut inissititserlugillu.

Atuagaq pingaarneq toqqammavissaq: Kalaallisut aamma Dansk i Grønland 3, qup. 13-196 Eva Møller Thomassen aamma Jan Bæk


Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 34 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 14 Inuttut atukkat isiginiarneqarneri 1980-1999

uani piffissalersuilluni taallanik misissuisoqassaaq, ima sammisaq qulequtserlugu:

Inuttut atukkat qiviarneqarneri - 1980-1999 tungaanut. Tassa aalassassimaarnerup kingorna susoqarpamita nunatsinni.

atuartut uani taallalerineq uterfigeqqissavaat uku sammisimagamikku:

SUME -kkut taalliaat

SUME - mumisitsinerup nipaa piviusulersaarusiaq

uani eqimattatut misissuinerminni taallat qulaani taaneqartut piffissalersuinermut inississinnaalissavaat  - aammattaaq iserfigalugu nunanitsinni pissutsit qanoq issimanersut ukiuni taakkunani

naggataatigut nammineq eqimattanngussapput - suliassaraallu:

taallanik marlunnik nammineq qinerseriarlutit ukiuni pineqartuniit - misissussavaat ullutsinnullu sanilliussallugit (2009-2017)

misissuinerminnittaaq nammineq sammisaq ukiuni pineqartuni arlaat qinissavaat - soorlu politikkikkut nunarput qanoq ingerlasimava?
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 12 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 15 Uteqqiineq - Naalliutsitaanerup pissaanera Værk

uani ukiuni 2000-ip kingorna pissutsit misissussavagut atuagarisimasarsilu uterfigeqqillugu

periutsit tassa assigiinngillat - eqimattanngorneq, allattariarsornermut sungiusarneq, oqaluttariarsornermut sungiusarneq
Indhold
Kernestof:
Omfang Estimeret: 8,00 moduler
Dækker over: 24 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer

Titel 16 Nammineq suliaq 5 værk

Uani ilinniartut nammineq værk ataatsimik nalilik suliarivaat piumasaqaatit malillugit, tassa uku toqqarsinnaallugit:

tusagassiutilerineq, oqaasilerineq atuakkialerinerlu

tassani katersat arlariit nammineq toqqakkatit suliarivaat misissoqqissaarlugit naggataanilu saqqummiillutik - suleqatigiittoqarpoq

Piumasaqaataavoq ukioq 2000-ip kingorna suliat (værk) arlaat misissussagaat.
Indhold
Omfang Estimeret: Ikke angivet
Dækker over: 4 moduler
Særlige fokuspunkter
Væsentligste arbejdsformer